Erkki Runo Araluoma syntyi 4.7.1920 Helsingissä. Hän muutti Hausjärveltä Riihimäelle vuonna 1937, jossa vihittiin puolisonsa, silloin pertteliläisen Ritva Araluoman kanssa avioliittoon 15.12.1951. Hyvinkäälle pariskunta muutti elokuussa 1969. Avioliitosta syntyi kaksi tytärtä.
Hämeen maakunta-arkistossä säilyneen tuolloisen rekisteriotteen mukaan vene rekisteröitiin 13.7.1967 toimitusjohtaja Reino Emil Järvisen nimiin. Miksi ystävysten kesken rekisteröinti näin tehtiin ei ole tiedossa. Käyttöpaikaksi ylläolevan kopion mukaan ilmoitettiin Vanajaveden vesistö. Tuolloin venettä liikutti Mercruiserin 110 sisäperämoottori, joka kehitti 62,5 hevosvoimaa. Tämä antoi Vesikiilalle 18,2 solmun huippunopeuden, joka on koneiden kasvusta huolimatta säilynyt suunnilleen samana, vaikka uusimmassa moottorissa tehoa löytyy tuplaten vanhaan verrattuna. Näin merkittävästi veneen nopeutta sanelee rungon muoto. Toisaalta nykyisin kuidutuksen ja uuden moottorin jäljiltä myös painoa on varhaisvaiheita enemmän.
Vene ilmoitettiin myydyksi Helsinkiin asiakirjapäivällä 4.6.1969. Mahtoiko myynti edeltää yrityksen ajatumista konkurssiin ja omaisuuden siirtämistä muihin nimiin, ei ole myöskään tiedossa. Samoin vielä tiedossa ei ole, rekisteröitiinkö venettä lainkaan Helsingin A-rekisteriin.
Teräskiila Oy:n rakentamat kymmenet julkiset-, asuin- ja tehdasrakennukset vaikuttivat erityisesti Riihimäen keskustan ja lähialueiden ilmeeseen. Keskustan vanha rakennuskanta hävisi kerrostalojen ja liikehuoneistojen tieltä. Riihimäen lisäksi Teräskiila rakensi paljon myös lähikuntiin. Hyvinkäällä sen rakentamia ovat mm. Hyvinkään uusi kirkko, jonka urakkasopimus allekirjoitettiin syyskuussa 1959, sekä Sveitsin uimala sekä Sveitsinrinteen yhteiskoulu. Teräskiila teki konkurssin vuonna 1971, ja tapahtumia setvittiin eri oikeusasteissa seuraavien 16 vuoden ajan.
Riihimäen kaupunginmuseo kokosi syksyllä 2012 Teräskiila Oy:tä koskevan näyttelyn.
Veneilyssä tyylitaju oli vanhaa ja perinteistä arvostava, mutta tekniikkaa alettiin modernisoida. Teräskiilan hankkiessa veneen, siinä oli vielä keskimoottori, joka sijaitsi kuljettajan paikan vieressä keskellä lattiaa. Vuonna 1964 veneeseen tehtiin muutostöitä. Parolassa sijaitsevalla Väinö Hirvosen omistamalla veistämöllä veneeseen vaihdettiin uusi sisäperämoottori, joka sijoitettiin veneen taakse.
Parolan seudulla toimi tuolloin ainakin kolme tiedossa olevaa veistämöä, jotka enimmäkseen tekivät puisia soutuveneitä. Muutostyöt tehneen Väinö Hirvosen omistama veistämö toimi vuosina 1956-1974.
Vesikiilan masto oli tuolloin suora ja siinä sanotaan olleen myös tutkaheijastimen. Veneen tankki sijaitsi edelleen keulassa. Tankkitilaan pääsi etukajuuttaan sijoitetuista luukuista tekemään mm. siivoustöitä.
Vene oli erään silminnäkijähavainnon mukaan 1960-luvulla usein kiinnitettynä Hämeenlinnan hotelli Aulangon laiturissa. Tämän havainnon todensi eräästä kuolinpesästä 2012 löydetty kuva. Kuva sijoittunee 1960-luvun puoleen väliin.
Vesikiilasta ilmestyy ajoittain uutta tietoa. Kun Facebookin Puuvene-ryhmässä oli veneestä muutama kuva, otti yhteyttä venekortteja keräilevä henkilö, joka kertoi, että hänellä oli kuva veneestä. Näin olikin. Vesikiila on kuvattu Aulankoa kuvaavaan postikorttiin aivan samassa paikassa kuin ylempikin kuva. Vene on siis ollut ao. paikassa pitempiaikaisessa säilytyksessä. Kortti selvitti erään aiemmin hämärän peitossa olleen asian; sen, että vene oli rekisteröity Hämeen lääniin tunnuksella H-395. Tämän avulla voitiin lähestyä nykyistä maakunta-arkistoa ja täydentää ylläolevia tietoja.
Koska Teräskiila Oy:n vaheet olivat paikallisesti merkittäviä, myös veneen historia ja kulkeutuminen nykyisille omistajilleen kiinnosti Hyvinkään-Riihimäen alueen paikallislehti Aamupostia. Aiheesta tehtiin alla oleva lehtijuttu.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti